Tammikuun 23. päivänä Suomessa järjestetään ensimmäistä kertaa aluevaalit, joissa valitaan edustajat uusien hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Ennakkoäänestys on kotimaassa 12.- 18.1.2022. ALUEVAALIEN myötä…

Tammikuun 23. päivänä Suomessa järjestetään ensimmäistä kertaa aluevaalit, joissa valitaan edustajat uusien hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Ennakkoäänestys on kotimaassa 12.- 18.1.2022.

ALUEVAALIEN myötä Suomeen syntyy uusi hallinnon taso. Muutos on yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Sen avulla halutaan parantaa palvelujen saatavuutta ja kaventaa hyvinvointi- sekä terveyseroja ja vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä 1.1.2023 alkaen eli siirtymä tulee olemaan nopea. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei tule olemaan helppoa, mutta erittäin tärkeää.

Mistä sitten aluevaltuustossa päätetään? Aluevaltuutetut eivät voi vaikuttaa alueella käytettävän rahamäärän kokoon, sillä ainakin alkuun rahoitus tulee valtiolta, mutta rahojen jakamiseen kyllä. Säilyykö lähi terveys/hyvinvointikeskus? Lisätäänkö rahaa ja resursseja mielenterveysongelmien ehkäisyyn? Saavatko vanhukset laadukasta hoivaa joka puolella hyvinvointialuetta? Miten mm. kouluterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut, äitiysneuvola- ja muut perhepalvelut, vanhusten hoiva ja pelastustoimi järjestetään. Mm. näistä asioista aluevaltuustossa päätetään.

Olen ehdolla aluevaaleissa Etelä-Savon hyvinvointialueella puolustamassa ihmisten yhdenvertaista oikeutta terveeseen ja turvalliseen elämään koko Etelä-Savossa.

Minulle on tärkeää, että kotimaakuntani Etelä-Savo on elinvoimainen ja hyvä paikka elää jokaiselle. Se tarkoittaa sitä, että palveluiden – onpa kyse sitten sosiaali-ja terveyspalveluista tai pelastustoimesta tulee olla laadukkaita ja saavutettavia ja ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Lompakon paksuus, ikä tai postinumero ei saa määrittää sitä millaista palvelua ihminen saa. Syrjäytymistä tulee ehkäistä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistää kaikin tavoin, emme saa antaa ihmisten pudota pois palveluiden piiristä. Uudistuksen tulee tasata hyvinvointieroja ja huomioida laajan ja harvaan asutun maakuntamme erityispiirteet löytäen myös uusia tapoja, joiden kautta ihmiset voivat saada apua matalalla kynnykselle ennenkuin ongelmat kasvavat. Lähipalveluita tulee turvata ihmisille monipuolisin keinoin, mutta ihmisten ehdoilla. Digitaaliset kotiin tulevat palvelut luovat paljon mahdollisuuksia, mutta samalla on turvattava, että kaikki saavat tarvitsemansa palvelut. Digitalisaatio on hyvä renki mutta huono isäntä, kaikissa tilanteissa se ei toimi, mutta hyvin toteutettuina palveluina siitä voi olla monissa tapauksissa suurta hyötyä pitkien etäisyyksien maakunnassamme. Myös liikkuvien palveluiden avulla palveluita voidaan tuoda entistä paremmin haja-asutusalueille, kun vain palveluiden tarve on tarkkaan kartoitettu.


Minulle on tärkeää, että meidän maakunnassa mielenterveyspalveluihin pääsee matalalla kynnyksellä ja toteutamme terapiatakuun, jotta ihmiset saisivat apua nykypäivänä hyvin yleisiin mielenterveyden haasteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennenkuin ongelmat kasvavat. Käsillä oleva osin koronastakin johtuva mielenterveyskriisi tulee ottaa alueellamme vakavasti ja mielenterveysongelmien hoitamiseen tulee tarttua laaja-alaisesti ja nopeasti jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Pidän tärkeänä myös sitä, että että mm. neuvolapalvelut, hammashoito, päivystys ja päihdepalvelut löytyvät läheltä ihmistä ja peruspalvelut vauvasta vaariin turvataan mahdollisimman lähelle. Ei ole kestävää ihmisten tai ympäristön kannalta, että joutuisimme matkaamaan peruspalveluiden perässä kohtuuttomia matkoja ja on tärkeää, että kestävä kehitys huomioidaan myös hyvinvointialueen kehittämisessä.

Myös arvokkaan vanhuuden turvaaminen on tärkeä asia. Palveluasumisen paikkoja tulisi löytyä kaikista kunnista, jotta ihmisellä olisi mahdollisuus valita palvelu läheltä läheisiään. Se olisi niin inhimillisesti kuin taloudellisesti kestävää sekä asiakkaan että hänen läheistensä kannalta. Ikääntyneiden yhteisöllisiä asumismuotoja ja toimintoja tulisi myös kehittää, sillä yksinäisyys on yksi iso hyvinvointia heikentävä tekijä. Myös omaishoitajien jaksamista tulee tukea. On oleellista, että ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön panostetaan hyvinvointialueella hyvässä yhteistyössä alueen kuntien ja järjestökentän kanssa. On myös todella tärkeää, että työntekijöiden hyvinvoinnista ja hyvistä työolosuhteista huolehditaan, sillä toimivia laadukkaita palveluita ei ole ilman arvokasta työtä tekeviä hoitoalan ammattilaisia.


Tärkeää on myös, että jokaisen kunnan ja maaseudun näkökulma pääsisi esiin aluevaltuustossa ja se, että päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää. Varmasti asiat tulevat olemaan haastavia, mutta on tärkeää, että usko maakunnan tulevaisuuteen säilyy – luonnonläheinen elämä kauniiden vesistöjen äärellä on meidän maakunnan valttikortti nyt ja toivottavasti myös tulevaisuudessa. Luonto myös on tärkeä osa ihmisten hyvinvointia ja luontolähtöiset hyvinvointipalvelut voisivat hyvin täydentää hyvinvointialueemme toimintoja.

Yhteenvetona sanottakoon, että saavutettavat sote-palvelut ja toimivat pelastuspalvelut ovat elinehto meille näissä maisemissa eläville ihmisille – olimmepa täällä sitten varsinaisina asukkaina tai vapaa-ajan asukkaina. Aluevaalit ovat todella tärkeät vaalit, muistathan äänestää! Vastaan myös mielelläni aiheesta nouseviin kysymyksiin!

Hyvää elämää ja turvallista arkea hyvinvointialueella
Maaseudun vetovoima vaatii kestävää taloudenpitoa