Elämme historiallisen muutoksen aikaa aluevaalien myötä. Tämä uudistus siirtää lopullisesti sosiaali-ja terveyspalvelut ja pelastustoimen hyvinvointialueiden hoidettavaksi. Aluevaltuustoissa ollaan paljon vartijoita – siellä linjataan miten nämä palvelut Etelä-Savossa jatkossa toteutetaan. Selvää on se, että päätöksiä tehtäessä on pystyttävä katsomaan asioita koko alueen näkökulmat huomioiden.
Näissä vaaleissa on kysymys meidän kaikkien terveydestä ja turvallisuudesta. Siitä saako Etelä-Savossa ikääntyä turvallisesti ja elää arvokkaan vanhuuden. Saako jokainen lapsi tarvittavaa tukea neuvolasta ja varhaiskasvatuksesta alkaen ja jatkuen läpi koulupolun. Saako ihminen apua mielenterveyden ongelmiin tai päihdeongelmiin matalalla kynnyksellä ennen kuin ongelmat kasvavat. Panostetaanko ennaltaehkäiseviin toimiin ja matalan kynnyksen palveluihin. Saavatko omaishoitajat tukea. Ja miten pienten kuntien ja maaseudun palvelut ja pelastustoimi jatkossa kehittyvät.
Uudistuksen kautta olisi tärkeä päästä rakentamaan tasa-arvoista hyvinvointialuetta, jossa palveluiden saaminen ei ole iästä, postinumerosta tai lompakon paksuudesta kiinni. Valtuustossa tarvitaan myös ymmärrystä pienempien kuntien tilanteesta ja maaseudulla asuvien ihmisten elämäntodellisuudesta. On tärkeä kehittää palveluita asiakas edellä ja tutkia missä tilanteessa digitaaliset palvelut toimivat ja huomioida myös digitaalisen syrjäytymisen vaarat eli sen, että kaikki eivät voi digitaalisia palveluita käyttää. Liikkuvien palveluiden kehittäminen saattaisi tuoda palveluita myös haja-asutusalueelle kun vain palveluiden kohdentamisesta huolehditaan.
Tämän lisäksi tullaan tarvitsemaan myös hyvinvointikeskuksia, jossa voidaan toteuttaa pienilläkin paikkakunnilla peruspalveluita. Ei ole inhimillisesti eikä ympäristön kannalta kestävää, että ihmiset matkustavat peruspalveluiden perässä kohtuuttoman pitkiä matkoja. Samaten olisi tärkeää, että ihmiset saisivat ikääntyä omassa kunnassa läheistensä lähellä ja tästä syystä palveluasumisen paikkoja ja lähikuntoutusta tulisi olla tarjolla myös pienissä kunnissa. Ikääntyneiden yhteisöllisiä asumisen ja toiminnan muotoja tulisi myös kehittää, sillä yksinäisyys on suuri haaste hyvinvoinnille.
Mielenterveyskriisi on asia, joka tulevilla hyvinvointialueilla tulee ottaa vakavasti. Mielenterveyden häiriöt ovat suuri syy sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen. Koronan myötä myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Tarvitaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja terapiatakuuta pitkien kuntouttavien terapioiden lisäksi. Tukemalla eksynyttä lasta tai nuorta voidaan pelastaa kokonainen elämä. Masentuneen vanhemman tai omaishoitajan saadessa apua kannatellaan koko perhettä.
Näissä vaaleissa äänestetään meitä kaikkia koskettavista asioista. Muistathan käyttää äänesi.
Maisa Juntunen
kunnanvaltuutettu, maatalousyrittäjä, fm., aluevaaliehdokas 272 (vihr)”
Kirjoitus on julkaistu Kangasniemen kunnallislehdessä 13.1.2022
