Maatalouden heikko kannattavuus on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Se tekee tästä maataloustuottajan ammatista erittäin haavoittuvaisen myös ilmastonmuutoksen tuomien sään ääri-ilmiöiden edessä. Ei ole mitään puskuria, joka auttaisi. Osa niistä tiloista kenen kohdalle viime kesän märkyys tai tämän kesän kuivuus pahiten osuu tulee lopettamaan. Kaikki haastavassa tilanteessa olevat eivät kuitenkaan edes voi lopettaa. Esimerkiksi ne tilat, jotka ovat juuri investoineet tai muuten kehittävät toimintaansa ja tuotantoa ovat kiinni alassa mm. lainojensa kautta. Täytyy vain selvitä jotenkin. Näiden tilojen on jatkettava, itsensä ja myös yhteiskunnan, ruokaturvan näkökulmasta.
Paketin suurin merkitys lienee siinä, että se antaa vaikeassa tilanteessa oleville viljelijöille signaalin siitä, että maatalous on merkittävä osa yhteiskuntaa.
Kriisipaketista on varmasti hyötyä joillekin tiloille, mutta suurimmalle osalle tiloista se tulee olemaan auttamatta liian pieni. Viljasadot ovat jäämässä pieniksi ja säilörehusadot on jäämässä Ylen uutisen mukaan puoleen normaalista. Maaatalous perustuu pitkälti näihin ja se kuvastaa tilanteen vaikeutta. Paketin suurin merkitys lienee siinä, että se antaa vaikeassa tilanteessa oleville viljelijöille signaalin siitä, että maatalous on merkittävä osa yhteiskuntaa.
Kriisipaketit voivat kuitenkin antaa myös väärän signaalin kaupalle ja estää tuottajahintojen nostamisen. Tai ylipäätään yhteiskunnalle vääristyneen kuvan siitä, että tukipaketti itsessään pelastaisi todella vaikeassa tilanteessa olevat viljelijät. Olisi syytä pohtia voisiko osan kriisipaketista suunnata vaikkapa neuvontaan ja nimenomaan proaktiiviseen neuvontaan, kuten Melan välitä viljelijästä -hankkeeseen, josta on saatu hyviä tuloksia.
Kriisipaketti ei ratkaise ongelmia, vaan se korjaa vain seurauksia. Oleellista on päästä käsiksi juurisyihin; se tarkoittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä maatalouden parempaa kannattavuutta ja reilumpien kauppatapojen edistämistä. Karhisen työryhmä pureutuu kannattavuuden osioon. Mutta miten yhteiskunnassamme yhteispelillä linjataan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista – sen pitäisi olla kaikkien yhteinen jaettu intressi.
Ymmärrän erilaisia näkökulmia kriisipakettiin. Valinta on, että hoidetaanko syytä vai seurausta. Ja onko tässä haastavassa tilanteessa tarpeen hoitaa molempia. Ykköstoiveeni on, että tilanteen vakavuus ymmärretään ja aidosti yhdistetään voimat ja tehdään töitä juurisyiden eli ilmastonmuutoksen torjunnan ja kannattavuuden parantamisen eteen.