Matkailun kestävyyttä on helpoin mitata matkustustavan kautta

Ihmisen elämä on ihmeellinen. Kun omia kulutustottumuksia tarkastelee saattaa yllättyä siitä, että vuotuisasta hiilijalanjäljestä huomattava osa tulee vapaa-ajan kautta omista matkustustottumuksista. On todettu, että matkailun kestävyyttä on helpoin mitata matkustustavan kautta. Lentämisen aiheuttamat päästöt ovat aivan omaa luokkaansa ja sen lisäksi lentäminen on nykypäivänä erittäin halpa ja siten liian houkutteleva vaihtoehto liikkumiseen paikasta toiseen. Tämä johtuu siitä, että lentoliikenne on vapautettu polttoaineverosta kansainvälisillä sopimuksillä, eikä EU:n päästökauppa toimi kunnolla. Nämä ovat asioita, joihin tulee pyrkiä vaikuttamaan kansainvälisesti, mutta ennen muutoksia tarvitaan muita toimia, joilla saadaan kestävämpää matkailua edistettyä.

Silti lähimatkailu kaipaa myös päivittämistä, jotta sillä voidaan aidosti vastata nykyajan ihmisten tarpeisiin.

On hyvä muistaa, että suomalaiset kuluttavat reilusti enemmän ulkomaan matkailuun kuin ulkomaiset matkailijat Suomeen. Kun matkustustapa on suurin matkailun päästölähde on selvää, että päästöttömämpää olisi matkustaa muuten kuin lentämällä, ja siten todennäköisesti lähemmäs ja hitaammalla tahdilla. Voisivatko suomalaiset siirtää osan matkailustaan kotimaahan? Ekologinen lähimatkailu onkin tulevaisuuden huikea mahdollisuus. Ainutlaatuinen luontomme tarjoaa ihmeteltävää, aistittavaa ja elämyksiä ympäri Suomen. Myös muita persoonallisia lomakohteita Suomi on pullollaan. Silti lähimatkailu kaipaa myös päivittämistä, jotta sillä voidaan aidosti vastata nykyajan ihmisten tarpeisiin. Matkailuyritysten ympäristövastuu ja eettinen vastuu tulee tunnistaa ja näistä aiheista tulee viestiä selkeästi. Olisi myös tärkeää päivittää palveluita kilpailemaan tasavertaisemmin ulkomaisten lomakohteiden kanssa panostamalla palveluiden laatuun ja monipuolisuuteen.

Kalajoen hiekkasärkät, heinäkuu 2018

Kaikki eivät omista autoa tai halua yksityisautoilla lomalla, joten uusia kyytipalveluita tarvitaan. Raideliikennettä tulee edistää Suomen sisällä. Tästä yksi esimerkiksi on Itärata, joka voisi vaikuttaa muiden hyvien puolien lisäksi virkistävästi myös Itä-Suomen matkailuun. Kehittämistä tarvitaan myös Suomesta ulospäin Eurooppaan lähdettäessä. Tunneli Tallinnaan on kannatettava tavoite, samoin kuin myös joustava juna-lauttayhteys Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan. Yhteys Eurooppaan tekisi meistä selkeämmin osan Eurooppaa ja tarjoaisi oikeasti vaihtoehdon Euroopan sisäisille lennoille.

Kestävän matkailun tulee olla ensinnäkin mahdollista ja toisekseen houkuttelevaa. Tällä tiellä ollaan myös vihreissä, joissa ehdotetaan lentoliikenteelle lentoveroa, joka perittäisiin lentoyhtiöiltä. Tämä olisi yksi askel oikeaan suuntaan. Muuten tällä hetkellä matkailun suunta näyttää tuhoisalta, sillä lentoliikenteen on arvioitu lähes kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana.

Uskon, että tiedostavat kuluttajat ovat oikeasti kiinnostuneita kuluttamaan kestävämmin ja kohtuullisemmin. Ehkäpä olemme matkalla myös kohti uudenlaista hyvän elämän ihannetta, joka ei sisällä kestämätöntä määrää kestämättömiä matkustustapoja. Lapsillamme on vain yksi maapallo – se mielessä on helppo valita toisin.

Kaivostoiminnan ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset ulottuvuudet
Kohti kestävämpää ja reilumpaa maataloutta