Olen toiminut maatalousyrittäjänä viimeiset viisi vuotta, joiden aikana suomalaisella maataloudella ei ole mennyt kovinkaan hyvin. Syitä on löytynyt monia, kuten Venäjä-pakotteet, viljelyn kannalta hankalat sääolosuhteet, kaupan halpuutuskampanjat ja Brexitin uhka. Kaikilla näillä on ollut vaikutusta ja vastaavia haasteita tulee varmasti olemaan myös jatkossa.

Maatalouden kannattavuusongelmat tuntuvat hyvin kroonisilta ja tilastojen perusteella voisi ennustaa, että tilanne ei paremmaksi muutu. Lääkkeeksi tarjotut kriisipaketit ja ruoka-asiamiehet tuntuvat lähes saattohoidolta. Mielestäni maatalous tarvitsisi kokonaisvaltaisempaa muutosta, sillä ruoantuotannon tulevaisuuden turvaaminen on itsenäisen valtion velvollisuus.

Tuotantopanosten hinnan nousu ja tuotteiden huono kate ovat varmasti keskeisimmät maatalouden kannattavuutta syövät tekijät. Tarvittaisiin siis tuotantotapoja, joissa tuotantopanosten omavaraisuus ja tuotteiden kate olisivat korkeita. Itse näkisin, että nämä kaksi asiaa yhdistyisivät luonnonmukaisessa tuotannossa.

luomu-elintarvikkeiden vienti on kasvanut ja kasvunäkymät ovat hyvä

Luomu-ruuan maailmanmarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina ja kasvulle ei näy esteitä myöskään jatkossa. Samalla myös suomalaisten luomu-elintarvikkeiden vienti on kasvanut ja kasvunäkymät ovat hyvät. Tutkitusti puhdas ja turvallinen suomalainen ruoka yhdistettynä kansainvälisesti tunnetulla Luomu-sertifikaatilla on vahva kombinaatio, jota meidän pitäisi hyödyntää enemmän.

Koska luomun kysyntä kasvaa voimakkaasti pitäisi myös tarjonnan kasvaa. Poliittisella ohjauksella on vahva rooli siinä mihin suuntaan suomalainen maatalous kehittyy ja olisikin tärkeää, että luomutuotanto nostettaisiin keskeisemmin esille.

Luomuviljelyllä voisi olla myös tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luomuviljellyt pellot auttavat tehokkaasti hiilen sidonnassa, kun uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettuja lannoitteita ei käytetä ja pelto on vuorovuosina nurmipeitteinen. Hyönteiset ja pellon hiilen sidonnan kannalta olennaiset mikrobit hyötyvät luomusta kun torjunta-aineita ei käytetä.

Koska luomutuotannon satotasot eivät ole tavanomaisen tehotuotannon tasoa, on olennaista miettiä ruokajärjestelmää kokonaisvaltaisesti. Millaisen ravinnon tuottaminen vie vähiten peltopinta-alaa, millaisessa ravinnossa on eniten ravinteita, millaista ravintoa pystymme tuottamaan ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita omavaraisesti?

Härkäpapua ja hernettä viljelemällä saamme enemmän proteiinipitoista ravintoa peltoalalta kuin tuottamalla samalla alalla ravintoa esimerkiksi naudoille. Toisaalta luomuviljelyssä vuorovuosina viljelty nurmi soveltuu hyvin naudoille ja naudan lannasta saamme hyvää lannoitetta esimerkiksi viljakasveille. Viljasta taas vain osa kelpaa leipäviljaksi, lopuista onkin järkevää tehdä rehua vaikka kanoille, sen sijasta että se poltettaisiin energialaitoksissa. Tässä viljelykasvien monipuolisuus ja tilojen välinen yhteistyö ovat avainroolissa.

Pula ruuasta on monen kriisin laukaisija

Pula ruuasta on monen kriisin laukaisija. On esitetty, että niin Syyrian kuin Darfurinkin kriisien yksi keskeisistä syistä oli kuivuudesta johtuneet katovuodet. Ilmastonmuutos tulee lisäämään ruokakriisejä ja pakolaisuutta ympäri maapalloa. Samaan aikaan ruokakriisejä ruokitaan myös liian yksipuolisilla viljelymenetelmillä. Viljelymaasta ei pidetä huolta, jolloin maa köyhtyy. Valitettavan usein pyritään viljelemään mahdollisimman tehokkaasti ajattelematta pitkäaikaisvaikutuksia.

On tärkeää, että ruoka tuotetaan lähellä sen kuluttajaa. Sillä tavalla voidaan turvataa ruuan saanti jos ruokaa ei ole mahdollista tuoda muualta. Myös ruuan tuotantoon käytettävät tuotantopanokset, eli lannoitteet, siemenet sekä polttoaineet ja muu energia on järkevä tuottaa lähellä, jotta niitä on aina saatavilla. Tällä hetkellä ruokaa ja sen tuotantopanoksia on helppoa ja halpaa tuoda rikkaisiin maihin, mutta tilanne voi muuttua. Monissa köyhissä maissa tuotantopanosten korkea hinta voi aiheuttaa tilanteen jossa paikallisilla ihmisillä ei ole varaa ostaa heitä lähellä tuotettua ruokaa. Tästä voi seurata nälänhätää, vaikka alueella pystyttäisiin tuottamaan ruokaa. Ruoka on kannattavampaa myydä rikkaisiin maihin, joissa jo nyt iso osa ruuasta jää käyttämättä.

Emme osaa vielä arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia ruokajärjestelmään, mutta se on varmaa, että ilmastonmuutos tulee siihen voimakkaasti vaikuttamaan. Samalla kun pyrimme kestävän maatalouden avulla ehkäisemään ilmastonmuutosta, meidän pitää lisätä omavaraisuutta kaikissa tuotantopanoksissa, päästä irti maatalouden öljyriippuvuudesta sekä huolehtia maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja maatalousmaan viljavuudesta.

Olin mukana tekemässä Vihreiden maatalouspoliittista ohjelmaa, josta löytyy Vihreiden tarkemmat linjaukset maataloustuotannon kehittämisestä. Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.vihreat.fi/maatalousohjelma