Suomen peltoja tarvittaneen jatkossa osana globaalia ruokahuoltoa

Itämeren fosforipäästöt ovat pienentyneet Suomenlahden valuma-alueella viimeisen 10 vuoden aikana. Silti tänä kesänä sinilevää on ollut meressä enemmän kuin aikoihin. Tutkijoiden mukaan nämä sinilevämassat ovat saaneet alkunsa 60-70- luvulla. Ravinteet ovat olleet varastoituneena Itämeren pohjaan ja nousseet helteiden myötä pintaan.

Maatalous on yksi syy Itämeren tilaan, suurimmat päästöt tulevat Suomessa Varsinaissuomesta. Valumia on saatu vähenemään hyvin mm. suojavyöhykkeiden ja kasvukauden aikana tehtävän lannoittamisen avulla. Ilmastonmuuksen tuomien sään ääri-ilmiöiden myötä vesiensuojelutoimenpiteitä pitää vielä monipuolistaa.

Suomen peltoja tarvittaneen jatkossa myös osana globaalia ruokahuoltoa

Ruokaturvan kannalta oleellista on, että Suomessa on monipuolista ruoantuotoa – tulevaisuudessa tarvitaan niin peltoviljelyä kuin muita ruoantuotannon muotoja, kuten vertikaaliviljelyä tai kaupunkiviljelmiä. Ilmastonmuutos haastaa jo nyt maataloustuotantoa meillä ja muualla. Viljely tulee vaikeutumaan monilla globaalisti tärkeillä viljelyalueilla ja Suomen peltoja tarvittaneen jatkossa myös osana globaalia ruokahuoltoa. Suomen ei ole vastuullista ulkoistaa ruoantuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia muihin maihin.

Sen sijaan tulee kehittää ruoantuotantoa kestävämmäksi ilmastonmuutokseen sopeutuen, sitä hilliten ja luonnon monimuotoisuus turvaten.

Keskeistä on maan kasvukunnosta huolehtiminen, jolloin tiivistyminen ja eroosio vähenee.  Kasvukuntoa edistää mm. talviaikainen kasvipeitteisyys ja toimiva juuristo. Toinen tärkeä asia on viljelykierto, jossa on mukana nurmia ja syväjuurisia kasveja, kuten apilaa. Keskeistä on myös ravinteiden kierrättäminen eli mm. tarpeen mukainen lannoittaminen karjanlannalla. Kasvukuntoiselta pellolta valumat vähentyvät, pellot tuottavat paremmin satoa ja maaperä voi toimia silloin myös hiilinieluna.

Jokainen voi vaikuttaa.

Suosi kotimaista luomua, joka varmistaa viljelykierron ja maan kasvukunnon. Syö vähemmän lihaa ja enemmän kotimaista villiä kalaa, kasviksia sekä ruista, joka kylvetään yleensä syksyllä ja talvehtii kasvipeitteisenä. Vähennä ruokahävikkiä, sillä joka vuosi 10-15% ruoasta päätyy roskiin Suomessa.

Ympäristö- ja ilmastovaikutusten tiedostamista ja ruoan arvostusta tarvitaan!

Maisa Juntunen
Maaseutu-ja erävihreiden varapuheenjohtaja, maatalousyrittäjä
Kangasniemi

Kirjoitus on julkaistu Länsi-Savossa 3.8.2018

Ilmastokriisi, kannattavuuskriisi ja maatalouden kriisipaketti
Toisen ihmisen kunnioittamisesta