Maalla elämästä voi helposti tehdä omannäköistä

Muutin kuusi vuotta sitten perheeni kanssa Helsingistä Kangasniemelle Etelä-Savoon. Tavoitteena oli luonnonläheinen ja merkityksellinen elämä rauhallisessa ympäristössä, jossa lasten on kiva kasvaa. Toinen keskeinen syy muuttoon oli kiinnostus ruoan alkuperää ja omavaraisempaa elämää kohtaan.

Etätyön tekemisen ja monien muiden vaiheiden jälkeen en päätynytkään kasvattamaan ruokaa vain itselleni vaan myös muille: ryhdyin luomuviljelijäksi ja maidontuottajaksi Ollinahon tilalle. Kasvissyöjästä tuli lihan- ja maidontuottaja, eikä tätä ammatinvaihtoa ihan downshiftaamiseksi voi kutsua. Sain juuri sitä mitä hain, merkityksellisen työn ja aiempaa rauhallisemman elämän lähellä luontoa. Tavoitteena on tuottaa ruokaa mahdollisimman kestävällä tavalla niin eläinten hyvinvoinnin, ympäristön, ilmaston kuin oman ja perheen hyvinvoinnin kannalta.

Sain paljon enemmän kuin olin osannut odottaa. Maaseudulle muuttaessani pääsin osaksi seutumme laajaa yhteisöllistä elämää. Täällä toimii niin aktiivisia kyläseuroja kuin paljon muitakin yhdistyksiä ympäri kunnan. On ollut ilo huomata, että yhteistyötä on paljon myös yhdistysten välillä. Vapaaehtoistyön määrä täällä on uskomaton. Samaa kuulee ympäri Suomen.

Muutto uudenlaiseen elämään maalla on avannut silmäni ymmärtämään, miten monipuolinen maa Suomi on ja miten moninaista maaseutu on. Suurin osa Suomea voidaan laskea maaseuduksi. Monien kaupunkienkin alueista osa on, varsinkin kuntaliitosten jälkeen, ehtaa idyllistä maaseutua. Toisaalta olen herännyt myös siihen, että maanviljelijänä olen maaseudullakin osa pientä, joskin elintärkeää vähemmistöä.


Työpaikan fyysisestä sijainnista riippumaton tietotyöläinen voi haluta kiireisen työtahdin vastapainoksi toimiston keskeltä luontoa.

Maaseudun moninaisuus näkyy monipuolisessa yritystoiminnassa ja erilaisissa syissä muuttaa maalle. Monelle eläkeläiselle maaseutu tarjoaa mielekästä tekemistä korvaamaan työelämän jättämän aukon. Lapsille se antaa luonnonläheisen kasvuympäristön. Moni perhe valitsee maaseudun, jos vain peruspalvelut ovat kunnossa. Työpaikan fyysisestä sijainnista riippumaton tietotyöläinen voi haluta kiireisen työtahdin vastapainoksi toimiston keskeltä luontoa. Käsityöläiselle maaseutu voi tarjota edullisen työtilan, taiteilijalle inspiroivan ympäristön luoda ja kenties tarjota työtiloja myös muille. Yrittäjä voi löytää logistisesti järkevän sijainnin. Jos perheen työpaikat ovat eri paikkakunnilla, voi paras paikka kodille olla paikkakuntien puolessa välissä maalla. Kaikkia näitä tarinoita kohtaan arjessani.

Luonnon hyvinvointivaikutukset ja innostuminen vapaammasta, joustavammasta elämästä on saanut monen tuttuni valitsemaan maaseudun. Maalla elämästä voi helposti tehdä omannäköistä niin yksilötasolla kuin yhteisön kanssa. Yhteiskunnan tehtävä on edistää vapautta asuinpaikan valinnassa kehittämällä palveluita ja rakenteita joustavampaan suuntaan. Silloin myös erityisesti lapsiperheiden olisi jatkossakin mahdollista elää hyvää arkea maaseudulla. Elävä maaseutu on tärkeä. Lapset ja nuoret ovat sen tulevaisuus.

Digitaalisuus tuo jo nykyään monia palveluita kotisohvalle. Peruspalvelujen rakenteita olisi hyvä miettiä ihan uusista näkökulmista. Pitäisi selvittää palveluiden välisiä synergioita ja hyödyntää uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia. On myös olennaista edistää etätyömahdollisuuksia ja kehittää tietoliikenneyhteyksiä. Perustulo palvelisi maallakin, kun elämiseen tarvittavaa tuloa saisi rakennettua helpommin pienistä puroista.


Esimerkiksi päivähoito, koulu ja vanhusten toimintatilat voisivat olla samassa paikassa, jolloin pienistä yksiköistä tulisi suuri kokonaisuus.

Tarvitsemme joustavia ja inhimillisiä sivistys- ja sotepalveluita, jotka mukautuvat monipaikkaisten ihmisten tarpeisiin eri elämänvaiheissa. Väestön ikääntyminen on maaseudulla arkea, mutta sukupolvien kohtaaminen on antoisaa jokaiselle osapuolelle. Esimerkiksi päivähoito, koulu ja vanhusten toimintatilat voisivat olla samassa paikassa, jolloin pienistä yksiköistä tulisi suuri kokonaisuus. Sukupolvien kohtaaminen edistää ihmisten hyvinvointia.

Maaseudulla parasta on rento, yhteisöllinen elämä, jossa on aikaa arjen kohtaamisiin niin erilaisten ihmisten kuin luonnon kanssa. Tähtitaivas ja hiljaisuus kruunaavat kokonaisuuden.

Juttu on julkaistu Maaseutu- ja erävihreät ry:n Vihreä maa -julkaisussa 2018-19

Ilmastoviisas maatalous ja metsätalous
Myötätuntoa yksilöiden, luonnon ja yhteiskunnan hyväksi